Opettaminen on tehokasta oppimista

Patrick Stara, Toimitusjohtaja, Stara Consulting

Suurin osa tämän päivän yrityskoulutuksista sisältää suuren määrän hukkatyötä. Tutkimusten mukaan koulutuksissa parhaiten oppivat kouluttajat itse, he muistavat opettamastaan asiasta kahden viikon kulutta jopa 90 prosenttia. Osallistujien saama hyöty onkin sitten aivan jotain muuta - tutkimuksien mukaan noin viiden prosentin luokkaa.

Usein uuden oppimisen ajatellaan tapahtuvan, kun joku kertoo miten asiat ovat tai miten niiden tulisi olla. Kuinka monta kertaa uusien tuotteiden oppiminen onkaan hoidettu slidesulkeisilla? Kouluttamisen perimmäisenä tavoitteena on oppijan toiminnassa tapahtuva muutos, joka voi johtua uusien taitojen oppimisesta, uusien asioiden oivaltamisesta tai oman asenteen muuttumisesta. Kaikki mikä koulutuksissa estää tai ei edesauta tämän tavoitteen saavuttamista on täyttä hukkaa.

Työ joka ei tuota asiakkaalle arvoa, luokitellaan hukkatyöksi. Se lisää kustannuksia, aiheuttaa asiakastyytymättömyyttä ja estää meitä toimimasta tuottavasti. Kouluttajan työ visuaalisesti kauniiden esitysten luomiseksi on hukkatyötä, jos se ei edesauta oppimista. Fläpille kirjoitetut sanat ja piirretyt kuviot saattavat jättää syvemmän muistijäljen osallistujien mieleen jo pelkästään siksi, että näemme kouluttajan käden liikkeen ja tallennamme sen liikemuistiimme.

Oppimistapahtumassa fokuksena pitää olla oppija itse ja hänen aktiivisuutensa omaksuttavan asian suhteen. Vaikka haluaisimme oppia helposti, ei se ole mahdollista ilman omaa aktiivisuuttamme.

Voisiko uuden tuotteen opettamisen hoitaakin työkaveri? Hän saisi lyhyesti perehtyä tuotemateriaaleihin ennen koulutusta ja hänen tehtävänään olisi kertoa kollegoilleen asiat jotka ymmärsi ja asiat jotka tuntuivat vaikeilta. Varsinaisen kouluttajan roolina olisi auttaa, kysellä ja oikaista mahdolliset virheet. Jo pelkkä jännitys siitä, miten työkaveri pärjää koulutustehtävässään aiheuttaa oppimistapahtumassa tarkkaavaista seurantaa. Lisäksi kysyminen tutulta työkaverilta on paljon helpompaa. Tehokkuutta voisi vielä jatkaa antamalla osallistujille paritehtävän, jossa toinen opettaa toiselle uuden tuotteen ominaisuuksia tai kokoonpanoa toisen tekeytyessä tietämättömäksi asian suhteen. Pienillä järjestelyillä saadaan kahden viikon muistijäljeksi 75 prosenttia - eli oppimistehokkuus viisitoistakertaistui.

Mikään uudenlainen toiminta ja ryhmässä oppiminen ei ole mahdollista, jos ilmapiiri ei ole luottamusta herättävä ja epäonnistumista salliva. Oppiminen vaatii aivotoimintaa ja aivomme pitävät huolen siitä, että emme joudu epämiellyttäviin tai uhkaaviin tilanteisiin. Kouluttajan perustaitoihin kuuluu kyky positiivisen ilmapiirin rakentaminen koulutuksen alussa ja sen aikana.

Hyvät ideat ovat usein yksinkertaisia. Oppimisen tehokkuutta voidaan parantaa oleellisesti yksinkertaisilla asioilla ja ottamalla huomioon oppimisen lainalaisuuksia. Kouluttajatkin kokevat tehokkaiden oppimismenetelmien käyttöönoton motivoivana – kukapa haluaisi, että omasta työstä 95 prosenttia on hukkatyötä? Samalla tulemme vaikuttaneeksi positiivisesti osallistujien kokemukseen omasta itsestään uuden oppijana.